Jatvingit

Jatvingit ovat pohjalainen itäläisten heimo. Heidän asuinsijansa on pohjoislahden pohjoisella puolella, suuren meren rannikoilla. Myöhempinä aikoina jatvingit levisivät idemmäs, alistaen sukulaisheimoja ja nordovialaisia sekä sudovialaisia.

Jatvingit polveutuvat luoteesta tulleista, vaaleahiuksisista löytöretkeilijöistä, "vingialaisista". Myytin mukaan erittäin paljon kehittyneemmät ja vahvemmat pohjoisen soturit hyökkäsivät jatvingien esi-isien maille ja tekivät siitä osan omaa valtakuntaansa. Luoteen väen valtakunnat kuitenkin sortuivat kauan sitten, toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Jatvingit sekä heidän sukulaisensa, natavingit ja galavingit ovat kaukaisuudestaan huolimatta paljon eteläisiä naapureitaan kehittyneempiä teknologiassa joka tukee vingialaisten olemassaoloa.

Heitä on aina pidetty koko idässä hurjana soturiheimona. Monet Prassejoen eteläpuolella asuvat uskovat jatvingien harjoittavan noituutta. Jatvingit ovat erinomaisia merenkävijöitä, ja heidän vingialaisilta peritty seikkailunhalu on vienyt heitä retkille jopa Mecklenborgiin asti. Muun muassa Eirikur Punaisesta on kirjoitettu, että hän johti vuonna 757 "pakanallisen ryöstöretken" Worpenin kaupunkiin.