Praasian kuningaskunta

Praasia oli Tausall-joen ympärille keskittynyt uskovainen valtakunta. Vuosisatojen ajan valtaistuinta piti Tursenista peräisin oleva Giedriaan Huone. Praasia tunnettiin sen nopeasta laajenemisesta ja menestymisestä huomattavan hyvin järjestetyn ja toimivan armeijan ansiosta. Praasia oli pitkään ainoa alkuasukkaiden hallitsema valtakunta, jossa uskottiin.
Ennen kuningaskuntaa praasialaisten heimoa hallitsi päällikkö. Tursenin Giedriaan Huonekin sai välillä heimopäällikön viran, mutta arvo vaihteli usein eikä johtajuutta aina tunnustettu koko heimon piirissä. Uskoa alettiin harjoittaa praasialaisten alueilla löyhissä merkeissä vanhojen jumalten rinnalla jo ennen ritarikuntien retkiä uudelle maalle.
Retket ja uskovainen lähetystyö itään alkoi Astfalenissa ja myöhemmin praasialaisten heimon alueella. Noin sadan vuoden ajan praasialaiset taistelivat hyökkääjiä vastaan vaihtelevalla menestyksellä. Mm. Mesekenin Taistelussa Achemin Säädyn ritarit murskasivat praasialaisten armeijan yllätyshyökkäyksellä, kun taas Bystrassa praasialaiset käännyttivät väsyneen uskovaisten armeijan takaisin etelään. Ajalta on myös muita tarinoita, kuten kertomus Tursenin sotapäällikön Kirmaldasin verisestä kostosta saarnaaja Hunnun Herralle.
Uskovaisten ritarikuntien ajettua suurin osa praasialaisista pohjoisemmas Tausall-joelle, Tursenin päälliköt Giedriaan Huonnesta onnistuivat torjumaan hyökkäyksiä onnistuneesti niin, että he ansaitsivat heimolaisten täyden luottamuksen. Giedriaat nimettiin jossakin vaiheessa praasialaisten kuninkaiksi, ottaen mallia etelän uskovaisista monarkeista. Myöhemmin Haltangerin piispa ehdotti praasialaisten kuninkaan tuomista uskoon muille etelän piispoille. Yhdistyneiden Monarkioiden keisarikin kiinnostui hankkeesta, sillä praasialaisten kuninkaasta olisi mahdollisuus saada voimakas vasalli itään. Praasian tuominen keisarin vallan alle epäonnistui uskonmiesten ja monarkkien välisten kiistojen takia. Piispat lopulta kruunasivat Tursenin päällikön, Tautas Suuren Praasian valtakunnan itsenäiseksi kuninkaaksi, kieltäen ritarikuntien retket alueelle. Giedriaat omaksuivat eteläistyylisen sukunimen, van Thurs.



Pääkaupunki: Tursen

Uskonto: Usko

Hallinto: Monarkia
Hallitsija: Kuningas Giedrias IV van Thurs
Hallitsijatar: Kuningatar Jagiellonica van Prenz
Perijä: Prinssi Waldas van Thurs

Asukasmäärä: 1,800,000

Valuutat: Conninghamin lotari, Yhdistyneiden Monarkioiden kruunu, pyhä tyringeri, Tursenin pronssit