Holy Order
Sivu 1 / 1
Holy Order
Pohjoisten Ritareiden Pyhä Sääty (Holy Order of the Knights Northerner), myös Pohjoisen Sääty (Northern Order) tai Pyhä Sääty (Holy Order) on Itämantujen eteläisillä mailla eniten vaikuttava sotilaallinen organisaatio, joka toimii Pyhän Kardinaalisen Neuvoston sekä Pontiffan alaisuudessa. Sääty on kuitenkin laajalti autonominen, ja sitä johtaa paikallisesti säädyn Suurmestari. Pyhässä Neuvostossa säädyllä voi olla oma jäsen edustajana. Vaikka sääty ei itsessään omista huomattavaa määrää maata, sillä on erittäin paljon vaikutusvaltaa muita uskossa olevia valtakuntia kohden, ja pystyy useasti esimerkiksi käskemään kuningasta sotimaan heidän puolestaan.
Pohjoisen Sääty sai alkunsa alueella vaikuttaneista uskovaisista vaeltajista, jotka perustivat luostareita ja sairaaloita. Luostareiden johtajista tuli vaikutusvaltaisia henkilöitä alueen kaupungeissa, ja heistä tuli kuninkaille tärkeitä neuvonantajia. Koska apotit tunsivat toisensa hyvin, muodostui luostareiden välille liitto, jota kutsuttiin Pohjoisen Säädyksi. Se oli aluksi salainen, mutta kun yksi apoteista, Pyhä Aethelstan, nousi Volodymyrin kaupungissa neuvoston päämieheksi kuninkaan sairastuessa pahasti, sääty sai lujan otteen kaupungin taloudellisista, sotilaallisista ja sosiaalisista asioista. Munkkien asemaa parannettiin, ja heitä laitettiin esimerkiksi kiltojen johtajiksi Aethelstanin toimesta. Kaupunkiin perustettiin ensimmäinen vain kirkkoa ja uskontoa palveleva sotilaallinen organisaatio pohjoisessa. Pian tämä ryhmä vastasi täysin kaupungin turvallisuudesta, ja esimerkiksi kaikki varkaat tuomittiin ensin munkkien toimesta, jotka pohtivat rikoksen rangaistusta pyhien tekstien perusteella.
Kuitenkin, kun Volodymyrin kuningas kuoli, hänen poikansa nousi valtaistuimelle ja vaati että sotilaallinen, taloudellinen ja sosiaalinen valta palautettaisiin kruunulle. Hän erotti Aethelstanin neuvostostaan, ja vaati että uskovainen kaupungin vartio lakkautettaisiin ja korvattaisiin palkkasotilailla. Tästä Aethelstan käytti valtaansa vangitakseen kuninkaan, ja heti sen jälkeen lähetti viestin Kardinaalivaltioon pyytäen neuvoa. Pontiffa myönsi, että Volodymyr oli siitä lähin Jumalan siunattu kaupunki, jossa oli kiellettyä kutsua itseään kuninkaaksi tai pitää päässään kruunua. Vaikka Volodymyrin naapurivaltiot olivat valmiina käymään sotaan Aethelstanin regimeä vastaan, joutuivat he vaikenemaan Pontiffan käskyn takia. Myöhemmin Pontiffa julisti Aethelstanin pyhimykseksi sekä uuden Pohjoisen Pyhän Säädyn suurmestariksi. Heidän tehtävänsä oli taata uskon ylläpito sekä leviäminen pohjoisessa Neuvoston nimeen.
Säädyn vaikutusvalta levisi kaupungista toiseen, ja sama ilmiö kuin Volodymyrissä toistui useissa tuon alueen kaupungeissa. Säädyn armeijan kasvaessa alkoivat he myös käydä sotaa alueen pienempiä pakanavaltakuntia vastaan, ja vallata heidän alueitaan. Näin syntyi valtakunta bomarialaisten alueelle, jota alettiin Bomariaksi kutsua. Sitä johti säädyn suurmestari, mutta jo vuosia sitten Volodymyrissä tehdyn säännön mukaan ei hän saanut kutsua itseään kuninkaaksi tai käyttää kruunua, joten Bomarian hallitsijat käyttivät titteliä prinssi.
Pohjoisen Sääty sai alkunsa alueella vaikuttaneista uskovaisista vaeltajista, jotka perustivat luostareita ja sairaaloita. Luostareiden johtajista tuli vaikutusvaltaisia henkilöitä alueen kaupungeissa, ja heistä tuli kuninkaille tärkeitä neuvonantajia. Koska apotit tunsivat toisensa hyvin, muodostui luostareiden välille liitto, jota kutsuttiin Pohjoisen Säädyksi. Se oli aluksi salainen, mutta kun yksi apoteista, Pyhä Aethelstan, nousi Volodymyrin kaupungissa neuvoston päämieheksi kuninkaan sairastuessa pahasti, sääty sai lujan otteen kaupungin taloudellisista, sotilaallisista ja sosiaalisista asioista. Munkkien asemaa parannettiin, ja heitä laitettiin esimerkiksi kiltojen johtajiksi Aethelstanin toimesta. Kaupunkiin perustettiin ensimmäinen vain kirkkoa ja uskontoa palveleva sotilaallinen organisaatio pohjoisessa. Pian tämä ryhmä vastasi täysin kaupungin turvallisuudesta, ja esimerkiksi kaikki varkaat tuomittiin ensin munkkien toimesta, jotka pohtivat rikoksen rangaistusta pyhien tekstien perusteella.
Kuitenkin, kun Volodymyrin kuningas kuoli, hänen poikansa nousi valtaistuimelle ja vaati että sotilaallinen, taloudellinen ja sosiaalinen valta palautettaisiin kruunulle. Hän erotti Aethelstanin neuvostostaan, ja vaati että uskovainen kaupungin vartio lakkautettaisiin ja korvattaisiin palkkasotilailla. Tästä Aethelstan käytti valtaansa vangitakseen kuninkaan, ja heti sen jälkeen lähetti viestin Kardinaalivaltioon pyytäen neuvoa. Pontiffa myönsi, että Volodymyr oli siitä lähin Jumalan siunattu kaupunki, jossa oli kiellettyä kutsua itseään kuninkaaksi tai pitää päässään kruunua. Vaikka Volodymyrin naapurivaltiot olivat valmiina käymään sotaan Aethelstanin regimeä vastaan, joutuivat he vaikenemaan Pontiffan käskyn takia. Myöhemmin Pontiffa julisti Aethelstanin pyhimykseksi sekä uuden Pohjoisen Pyhän Säädyn suurmestariksi. Heidän tehtävänsä oli taata uskon ylläpito sekä leviäminen pohjoisessa Neuvoston nimeen.
Säädyn vaikutusvalta levisi kaupungista toiseen, ja sama ilmiö kuin Volodymyrissä toistui useissa tuon alueen kaupungeissa. Säädyn armeijan kasvaessa alkoivat he myös käydä sotaa alueen pienempiä pakanavaltakuntia vastaan, ja vallata heidän alueitaan. Näin syntyi valtakunta bomarialaisten alueelle, jota alettiin Bomariaksi kutsua. Sitä johti säädyn suurmestari, mutta jo vuosia sitten Volodymyrissä tehdyn säännön mukaan ei hän saanut kutsua itseään kuninkaaksi tai käyttää kruunua, joten Bomarian hallitsijat käyttivät titteliä prinssi.
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa