Vähä-Thunnor

Vähä-Thunnor on Thunnorin korkeaväestä polveutuva rotu. Thunnorin keskuudessa heidät tunnetaan heidän omalla kielellään nimellä lithoch, eli Lithonin väki. Vähä-Thunnorin esi-isät ylläpitivätkin Punavuorten laaksoissa Lithonin valtakuntaa, joka kuitenkin sortui hiisien ja kääpiöiden käymien sotien seurauksena.

Historia

Vähä-Thunnorin esi-isiä olivat Pharazonin valtakunnan perustaneet Thunnor, jotka menivät suurelle retkelle pohjoiseen ja löysivät Lithonin laaksot Punavuorten kupeessa. Sinne he perustivat siirtokunnan, joka aluksi vastasi Thunhumbrian kuninkaalle, mutta yhtenäisen valtakunnan kaaduttua Lithonin valtakunta perustettiin, ja kuninkaaksi valittiin Lithomer I. Lithomerin suku teki rauhan kääpiöiden kanssa, ja he kävivät kauppaa, josta Lithon rikastui. Pharazonin hallitsijoiden pyrkimyksistä liittää Lithon osaksi omaa valtakuntaansa heidän sukulaisuutensa perusteella huolimatta Lithomerin suku onnistui pitämään vallan Lithonissa loppuun saakka.
Hiidet hyökkäsivät Lithoniin ja valtasivat kääpiöiden kaivoksia ja linnakkeita Punavuorilla. Lithon ja Punavuorten kääpiövaltakunta yhdistivät voimansa ja kävivät suureen sotaan hiisiä vastaan, mutta suurin osa taisteluista käytiin Lithonin maaperällä. Tämän takia monet Lithonin kaupungeista paloivat ja linnakkeet tuhoutuivat. Lithonin aatelisia surmattiin sodan aikana useita, ja jopa kuningas Lithonor V kohtasi surmansa taistelussa. Hän jätti jälkeensä nuoren, vasta 12-vuotiaan pojan, joka kruunattiin Lithonin kuninkaaksi. Koska kuningas oli vasta poika, useat muut tahot pyrkivät sijaishallitsijoiksi, ja Lithon muuttui jo hiisiä vastaan käydyn sodan lisäksi sisäiseen sotaan, kun useat aatelisherrat kokoontuivat pääkaupunkiin haalimaan suosiota ja valtaa kuninkaalta. Se päättyi siihen, että nuori kuningas salamurhattiin, ja Lithonorin vaimo, kuningatar Issana, kuljetettiin Pharazoniin perheineen turvaan sodalta. Lithon jäi ilman kuningassukua tuhon valtaan, ja hiidet valloittivat suurimman osan sen alueista. Suurin osa alueella asuneista aatelisista Vähä-Thunnoreista kuolivat, ja he menettivät suuresti asemaansa niillä mailla hevosherroille sekä maan alkuperäisväestölle.

Sodan päätyttyä hiidet ajettiin takaisin Pohjoiselle Autiolle, mutta kääpiöt jättivät Lithonin oman onnensa nojaan ja perääntyivät takaisin vuorille. Lithonin valtakunta oli tuhoutunut jo aikoja sitten, ja jäljellä oli kaupunkien muodostamia hajanaisia valtioita, joita hallitsivat eri korkeaväen suvut. Thunnorin jatkuvan keskeisen vihan vuoksi heidän asemansa heikkeni entisestään. Thunnor alkoivat kadota Lithonista, ja useat suvut menettivät linnansa, kaupunkinsa ja tittelinsä alkuperäiskansalle. Ne thunnor, jotka jäivät eloon, tunnettiin siitä päivästä lähtien vähä-thunnorina, ja he muodostivat yhdessä yhden klaanin, jota johti luultavasti kuningatar Issanan nuorin poika, joka ei ollut paennut Pharazoniin vaan jäänyt sotimaan Lithoniin. Päämiehen titteli siirtyi isältä pojalle, ja vähä-thunnoria ilmeisesti johtavat yhä kuningas Lithonor V:n jälkeläiset, jotka menettivät maansa ja samoavat nyt metsiä ja vuoria, puolustaen maata hiisien ja muiden hyökkääjien uhalta. Vähä-thunnorilla ei liene mitään yhteyttä thunnorin kotikonnuille Pharazoniin, Lifaezoniin ja Canazoniin, vaan he toimivat täysin itsenäisesti.