Asvaanit

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Asvaanit

Viesti kirjoittaja Pebsu lähetetty La Tammi 03, 2015 6:57 pm

Asvaanit ovat yksinkertainen ja itsekeskeinen kansa maan keskialueilla. Heillä on muutamia kaupunkeja Kerjäläismaiksi kutsutun alueen aroilla, joista valtaosa suurimmista sijaitsevat Pitkävuon rannoilla. Koska asvaanit ovat melkoisen köyhiä verrannossa esimerkiksi thunnorilaisiin, heitä nimitetään usein "kerjäläiskansaksi".

Asvaanit ovat olleet maillansa siitä asti kun aurinko pistettiin taivaalle. He polveutuvat muinaisista ihmisistä, jotka tulivat kymmeniä tuhansia sitten pohjoisesta ja hajaantuivat ympäri maata, antaen täten synnyn maan alkuperäiskansoille, joihin luetaan asvaanien lisäksi muun muassa hevosherrat ja etäläiset.
Koska Kerjäläismaat olivat ankarat eikä siellä ollut paljoa tärkeitä raaka-aineita kuten puuta, asvaanit joutuivat selviämään vähällä. Puun sijasta näillä aroilla asusti paljon peuroja, jotka söivät arojen kanervikkoja. Niitä asvaanit metsästivät sankoin määrin ja niiden taljoista sekä luista he rakenisvat omat kotinsa. Tärkeäksi kaupungiksi tuli asvaaneille Bukar, joka heidän vanhalla kielellään tarkoittaa joen rantaa. Bukar nousikin Pitkävuon rannalle ja siellä asvaanit oppivat lisäksi kalastamaan. Jokea alas menevät pienemmät kalastaja- sekä kauppiaskansat pysähtyivät aina Bukarissa ja asvaanit oppivat vaihtokaupan taidon, vaikka heillä ei paljoa kaupattavaa ollutkaan.
Kun Bukar kasvoi kasvamistaan, ja siltä puuttui johtaja, olivat siellä asuvat asvaanit eksyksissä. Siksi heidän keskuudestaan nousi fes, eli hallitsija. Hallitsijalla oli oma päätäntävalta ja häntä piti kunnioittaa ja totella. Hallitsijan ympärille muodostui kaarti, joka ei vain turvannut hänen omaa henkeään vaan myös hänen valtakuntansa turvallisuutta. Asvaanien tähän aikaan kehittämät ankarat lait ja pyhät säännöt voivat olla syy siihen, että he ovat niin lainkuuliaisia ja tottelevaisia.

Bukarin rinnalle nousi sen sisarsatama Dohar, jossa eräs mies julisti itsensä sen hallitsijaksi ja muodosti oman kaartinsa, mutta otti mallia vahoista asvaanien laeista. Vaikka tämä herätti vähän hämmennystä asvaaneissa ja etenkin Bukarin hallitsijassa, ei silti syntynyt valtataistelua vaan Doharille suotiin itsenäisyys. Molemmilla suurilla asvaanikaupungeilla säilyi kuitenkin vaitonainen sääntö siitä, että vaikka kuinka monta asvaanien valtakuntaa syntyisi, he olisivat aina yhtä kansaa ja he kävisivät kauppaa ja tukisivat toisiaan kuin veljet.
Pian monet jo kauempana Pitkävuon rannasta sijaitsevat olemassa olevat asvaanien kylät ottivat suuremmista kaupungeista mallia ja niihin julistettiin omat hallitsijansa ja ne varasivat itselleen omat maansa. Tämä levisi niinkin kauas kuin melkein Tuonijärvelle ja Alavuorille asti, mutta varangisoturit torjuivat asvaanien leviämisen. Alcqahisar nousi Kerjäläismaiden pohjoisten osien pääkaupungiksi, joka turvasi heidän pysyvyytensä hyvinkin kaukana Pitkävuolta jossa heidän asuinsijansa olivat. Sadan vuoden sisällä kaikkea mikä sijaitsi Bukarin ja Alcqahisarin välillä kutsuttiin kaikkialla maailmassa Kerjäläismaiksi tai Asvaniaksi. Lännestä päin tulevat, Valaanpureman lahteen laskeutuneet thunnorin korkeaväki tapasivat vuonna 55 ensimmäistä kertaa asvaaneja, ja heti nimittivät heidät kerjäläisiksi heidän vaatimattoman elämäntyylinsä vuoksi. Vaikutusvaltaisia ja sivistyksen levittäjiä kun korkeaväen miehet olivat, monessa maan kolkessa pian puhuttiin kerjäläiskansasta eikä asvaaneista. Kun thunnorin ihmiset tapasivat ensimmäistä kertaa fes Heireddin Aslihanin hänen peurantaljasta, -nahasta ja -luista tehdyssä palatsissa, kutsuttiin heidän kuninkaitaan muualla maailmassa siitä lähtien kerjäläiskuninkaiksi.
avatar
Pebsu
Admin

Viestien lukumäärä : 69
Join date : 28.07.2014

Näytä käyttäjän tiedot http://inquisition.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa