Kääpiöt v.1

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Kääpiöt v.1

Viesti kirjoittaja Pebsu lähetetty To Tammi 01, 2015 5:53 am

Kääpiöt ovat syvällä vuorten alla sijaitsevissa kuningaskunnissa asuva väki. He ovat maailmalla erityisen tunnettuja tekemistään taikaesineistä ja mahtavista aseista. Sanotaan, että vain itse jumalat takovat parempaa terästä kuin kääpiöiden tunnetuimmat sepät.


  • Varhaishistoria
  • Ensimmäiset kuningaskunnat


Varhaishistoria

Kääpiöiden oman uskomuksen mukaan he olivat kauan sitten jättiläisten käymän suuren sodan sivutuote. Jättiläiset paiskivat kiviä toisiansa päin, ja kun suuremmat lohkareet hajosivat pieniksi murusiksi, näistä murusista kehittyi hitaasti ensimmäiset kääpiöt. He pakenivat taistelua luoliin, jossa he oppivat tekemään taivaan palasia. Kun kääpiöt menivät näyttämään nämä uskomattomat luomuksensa jättiläisten kuninkaalle, Vanille, hän ihastui ja käski kääpiöiden rakentaa koko taivas. Ja niin he ahersivat monta vuotta kunnes heillä oli niin paljon taivaan palasia että jättiläiset antoivat heidän kivuta päittensä päälle ja koota taivas heidän yläpuolelleen. Kun he olivat sen tehneet, Van antoi heille suuria vuoren onkaloita kodeikseen jonne jättiläiset eivät saaneet mennä. Sanotaan, että yksi näistä onkaloista oli Goroth-Num, kaikkein suurin ja vanhin kääpiöiden valtakunnista. Näissä onkaloissa he oppivat takomaan taivastakin hämmästyttävämpiä esineitä.

Ensimmäiset kuningaskunnat

Kääpiöt ovat aina olleet eri heimoissa, jotka kilpailevat keskenään siitä, kuka pärjää parhaiten niin taonnassa kuin taistossa. Tosin kääpiöiden "sodat" olivat heille aina ikään kuin urheilua. Kyse ei ollut ikinä suinkaan mistään varsinaisesta vihasta toisia kohtaan, vaan kääpiöiden heimot kunnioittivat ja rakastivat toisiaan kuin veljet keskenään.
Vaikak jokaisella heimolla oli omat asumuksensa, Azdush-Num oli valtava luolien ja salien verkosto, jossa kaikki heimot pystyivät yhdessä kulkemaan. Se, joka piti valtaa Azdush-Numissa, oli kaikkien heimojen päämies; "ylikuningas". Azdush-Numin ylikuninkaan hallitsijanimenä oli aina Khelem. Khelem on yleisen kääpiötarun mukaan ensimmäinen Azdush-Numin hallitsija, ja hän itse sai idean takoa taivaan ja esittää sen Vanille. Kaikki Khelemin jälkeläiset ovat sittemmin nähty hänen ruumiillistuminaan. Kuten kääpiöiden sanonta menee; Vasta kun Khelem kuolee, niin kuolee Azdush-Num.
Muita kääpiöiden vuorten alaisia valtakuntia ovat mm. Punavuorten kuningaskunta, jossa itse Khelemin suvusta haarautunut Thangrimin Huone pitää valtaa yllä, sekä Caragostin kuningaskunta, jossa sen sijaan Ambarin Huone hallitsee. Hekin ovat täysin lojaaleja Azdush-Numille, vaikka eivät verisukulaisia olisivatkaan sen hallitsijalle.
Monet pienempien heimojen valtakunnat sortuivat muiden luolissa elävien hirmujen vallan alle. Peikot, suurkäärmeet, hiidet ja mustan taikuuden voimat usein kiusasivat kääpiöitä, ja riippuen kunkin heimon mahdista he pystyivät selviämään ja vaurastumaan. Pienemmät heimot, joiden salit joutuivat usein pahojen otuksien valtaan, joutuivat lähtemään ja yhdistymään muiden heimojen kanssa. Tämä oli toisaalta ihan hyväkin asia; heimot olivat vähemmän hajanaisia, ja pian olikin vain muutama heimo jotka olivat todella vahvoja. Hiidet ja muut pahat eivät kyenneet murtamaan yhdessä taistelevia kääpiöitä.

Kääpiöiden kultaiset vuodet

Azdush-Numissa tehtiin laajoja laajennuksia kääpiöiden kultaisina vuosina. Nämä ajat voidaan kääpiöille luokitella kultaisiksi juurikin sen takia, että silloin he saivat apua muilta itseään jalommilta roduilta, kuten thunnorilaisilta miehiltä. Thunnorilaiset taisivat taikojen salat, jotka he opettivat kääpiöille riimujen muodossa. Kääpiöt oppivat kirjoittamaan loitsuja jo valmiiksi kauniisiin koruihin ja valmiiksi teräviin aseisiin, jotka tekivät niistä sitäkin mahtavampia.
Kultaisina aikoina tuli kuuluisaksi etenkin seppä Agmund, joka onnistui takomaan taikaesineen jota kutsuttiin Eddaksi. Sen avulla kykeni sen käyttäjä toivomaan niin paljon kultaa kuin vain halusi. Tämän lahjan Agmund antoi Khelem VII:lle, silloiselle ylikuninkaalle. Ylikuningas käytti Eddaa tehdäkseen Khelemin Huoneelle oman valtavan kultavaraston, josta hän jakoi myös kaikille alamaistensa kuninkaillekin. Agmund sai palkkioksi lähes puolet Khelem VII:n kultavarastosta ja hänelle tarjottiin omaa kartanoa Azdush-Numin luolista. Lisäksi hänet kruunattiin aateliseksi, joka kääpiöiden keskuudessa oli harvinaista. Useimmiten vain ne, jotka olivat syntyneet tuhat vuotta vanhoihin - tai sitäkin vanhempiin - huoneisiin pystyivät saavuttamaan aatelisen arvon. Hän otti nimekseen ruhtinas Agmund Takoja, Eddan Isä, ja kaikki hänen lapsensa tunnettiin myös Takojina. Eikä vaan nimeltä, sillä monet Agmundin jälkeläisistä olivat seppiä ja jotkut jopa melkein yhtä taitavia kuin kantaisänsä.
Kun tarina Eddasta kantautui ympäri maan, monet miehet kiinnostuivat siitä ja halusivat mennä Azdush-Numiin katsomaan sitä. Kääpiöt, jotka olivat hyvin ylpeitä kivisaleistaan, eivät halunneet päästää niin paljon muukalaisia sisään, ja Khelem VII:n sydäntä painoi pelko siitä, että joku heistä anastaisi tämän taikakalun. Tästä syystä ja myös kansansa tahdosta Azdush-Numin portit suljettiin eikä niitä raaskittu avata kuin korkea-arvoisille kääpiöille. Tästä eivät vain vähemmän tunnetut kääpiöt suuttuneet, vaan myös muu kansa joka halusi kovasti nähdä Eddan.
Mutta Azdush-Numin portit eivät auenneet ja varjot hiipivät sinne. Khelem VII kasvoi ahneudessaan ja hän vietti paljon aikaa Eddalla taikomansa kullan luona, eikä ikinä päästänyt Eddaa näköpiiristään. Yöllä hän pisti sen korkealle palatsinsa torniin, ja sitä vartioimaan hän laittoi aina kymmenen miestä. Sitten varjot alkoivat jopa puhua kuninkaalle, sillä hänen neuvonantajansa nimeltä Grimhild kuiski aina valheita hänen korviinsa. Hän sanoi, että ulkona hänen valtakuntansa porttien takana miehet juonittelivat, miten he pääsisivät sisään ja voisivat tappaa kuninkaan ja viedä hänen Eddansa. Silloin Khelem VII hurjistui ja käski kaikkien varustautua sotimaan. Azdush-Numin portit avattiin ja ulos tuli vahvasti panssaroitu joukko kääpiöitä, joilla oli käskyksi annettu hyökätä ulkona odottaviin miehiin. Kun tämä oli tehty, vetäytyivät kääpiöt takaisin vuorten uumeniin ja eloon jääneet miehet pakenivat. Sitten ylikuningas antoi käskyn vartioida Eddaa kahdenkymmenen miehen voimalla ja että jokainen Azdush-Numin onkalo tuli tutkia ja kaikki petturit piti löytää. Eikä vuorten sisältä kuulunut ulkomaailmaan mitään. Ei edes thunnorin miehille, jotka olivat läheisiä liittolaisia kääpiöiden kanssa. Vaikka kääpiöt aistivat että heidän kultainen aikansa ja ylikuninkaansa oli murenemassa, ei kukaan uskaltanut sitä ääneen sanoa, sillä ei ollut kääpiöille luonnollista myöntää omaa tappiota.

Haipuvaisuuden ajat

Kun ylikuningas oli mennyt vainoharhasta ja ahneudesta sekaisin eikä kuunnellut enää ketään muuta kuin Grimhildiä, samalla ihmisten valtakunnat
avatar
Pebsu
Admin

Viestien lukumäärä : 69
Join date : 28.07.2014

Näytä käyttäjän tiedot http://inquisition.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa